Kotikuntoutuksessa asiakkaan rooli korostuu

22.8.2018

Kotikuntoutus on monenlaista yhdessä tekemistä. Asiakkaan rooli korostuu, kun päivittäisessä elämässä tarvittavia taitoja uudelleen opetellaan ja harjoitellaan. Samalla vahvistuu tunne elämänhallinnasta.

Diarium 100 asiakasyritystä

”Pyrkimys on löytää asiakkaalle arjessa merkityksellisiä asioita ja tukea häntä niin, että hän voi niitä tehdä”, mikkeliläisen Toimintaterapia Jasu Forssin yrittäjä Jasu Forss toteaa. Asiakas asettaa tavoitteen. Hänen kotonaan työskennellään moniammatillisesti ja arjen toimintoja hyödyntäen, terapeuttien ja hoitotyön omien menetelmien sijaan.Sinällään kotikuntoutus ei ole mikään uusi asia. Nyt se kuitenkin vaatii ajattelutavan muutosta ja uudenlaista tapaa toimia asiakkaan kodissa, rinnalla kulkemista puolesta tekemisen sijaan. Koti ja siellä tehtävä työ haastaa ammattilaiset.

Hyppäsin pois vakituisesta toimesta erikoissairaanhoidosta itsensä työllistäjäksi mielessäni joku suunta. Ja sille olen ollut uskollinen, vaikka vuosien varrelle mahtuu rinnalle palkkatyötäkin. Halusin tehdä hanketyötä ymmärtääkseni yhteiskunnan toimintaa eli tätä systeemiä myös siitä näkökulmasta. Se on vahvistanut minua yrittäjänä todella paljon, Jasu Forss sanoo.

Luentoja eri puolilla maataJasu Forss aloitti osa-aikaisena yrittäjän vuoden 2009 alussa, koska hän halusi tarjota toimintaterapiaa erilaisiin yläraajaongelmiin ja kipupotilaille.”Näin nämä tarpeet, kun toimin erikoissairaanhoidossa neurologialla ja käsikirurgialla. Silloin ei näihin ongelmiin erikoistunutta toimintaterapeuttia ollut. Olin suorittanut erikoistumisopinnot yläraajakuntoutuksesta ja koin sen vahvasti omaksi erikoisalakseni. Vuosien ajan tein sivutoimisena yrittäjänä, kunnes 2017 alusta jätin muut työt kokonaan pois”, hän kertoo.Nyt hänellä on omat toimitilat, joissa töitä tekee myös fysioterapeutti Iivo Wegelius. Kuntoutusasiakkaiden lisäksi Forss luennoi ja toimii mentorina ikääntyvien kotiin vietävien palvelujen kehittämisessä eri puolilla maata.”Tyypillinen asiakas on kroonisesta kivusta kärsivät työikäinen, jonka kipua on hoidettu jo pitkään”, Forss kertoo. Kun kipu on pitkään ollut läsnä, monella asiakkaalla on merkittäviä ongelmia arjen toimintojen, esimerkiksi uni-valverytmin, ruokarytmin ja kaventuneen elinpiirin, kanssa.Toinen merkittävä asiakasryhmä ovat neurologiset asiakkaat, ja heistä erityisesti aivovammat ja muut kognitiivisesti painottuneet oirekuvat.Fysioterapeutin kanssa Forssilla on yhteisenä kiinnostuksen kohteena kipupotilaat ja arpien hoito.”On todella antoisaa, kun voi vaihtaa ajatuksia joistakin asiakkaista ja ihan konkreettisestikin pyytää toista katsomaan asiakkaan arpia”, hän toteaa.

Hakeudun tietoisesti tilaisuuksiin ja koulutuksiin myös sotemaailman ulkopuolelle, jotta pystyn laajentamaan ymmärrystäni ja näen ehkä jotain mahdollisuuksia yritykselleni myös totutun ulkopuolella, Jasu Forss sanoo.

Muuttuvat tilanteet haastavat itsensä työllistäjän”Asiakaskuntaa riivaa flunssa tai vatsatauti. Toisinaan se iskee itseenkin. Pahin skenaario tietysti on sairastua itse pitkäaikaisesti niin, ettei voi työtä tehdä ollenkaan. Silloin kukaan ei niitä tee, ja yrityksen tulovirta pysähtyy saman tien”, Jasu Forss kuvaa jokaisen yksinyrittäjän haasteita.Menoja kyllä on, eikä niiden pysäyttäminen ole aina helposti hoidettavissa. Muutokset koettelevat niin kukkaroa kuin aikataulujakin.”Minulla on sekä yksittäisen kerran käyviä asiakkaita että pitkiä terapiasuhteita. Teen myös kotikäyntejä. Tämän palapelin hallitseminen niin, etteivät työpäivät veny kohtuuttomiksi ja että asiakkaille löytyy heille hyvin sopivia aikoja, on toisinaan hyvin haastavaa.”Haasteista selviämiseksi tarvitaan joustavuutta, niin itseltä kuin läheisiltä. Se, että tekee ihan itse kaiken yrityksessä, on riski, mutta myös mahdollisuus.”Tiedän tasan tarkkaan jokaisen tilille kilahtaneen euron ja myös sen, mihin ne menevät. Tällainen työskentely vaatii organisointikykyä ja pakottaa myös keskittymään olennaiseen”, Forss sanoo. Se, miten yhteiskunta voisi itsensä työllistäjiä tukea, ei ole ihan helppoa. Riittävä vakuutusturva varmistaa jonkinlaisen toimeentulon, jos tulee pitkä sairausloma. Työt odottavat silti. Ostopalvelusopimuksissa lukee vain yrittäjän nimi, ketään ei voi ottaa tekemään töitä itsensä puolesta.Joutuu koko ajan miettimään askeleen eteenpäin ja huolehtimaan, että yrityksen tulovirta pysyy tasaisena ja kestää loma-ajatkin.”Kun kuluttajalle laitetaan maksuun 14 päivän maksuaika, osa minulle maksavista tahoista vaatii 30 päivän maksuajan. On pystyttävä ennakoimaan asioita ja rytmitettävä laskutukset niin, että hommat soljuu. Näissä asioissa toki voisi systeemi ajatella meitä paremmin. En ihan usko, että nykyisellä sähköisellä aikakaudella laskun käsittelyä varten 30 päivää on ihan välttämätön”, Forss pohtii.

Toimintaterapiaa tarvitaan tässä yhteiskunnassa myös monessa sellaisessa paikassa missä se ei vielä näy, esimerkiksi työterveyshuollossa, ennaltaehkäisevässä työssä ja palvelutarpeen arvioinnissa.

Toimintaterapiayrittäjyys tulee muuttumaanJasu Forss valmistautuu tulevaisuuden muutoksiin seuraamalla aktiivisesti ajankohtaisia asioita. Asiakkaat ja toimintaterapiaa tarvitsevat eivät soten myötä katoa mihinkään. Silti muutokseen on valmistauduttava.”Vaikka eri liitot ja organisaatiot tarjoavat tietoa, tukea ja koulutusta, en ikimaailmassa uskaltaisi jättää perehtymistä vain sen varaan. Niinpä seuraan säännöllisesti tiedotteita, julkaisuja ja uutisia. Olen myös panostanut yrittäjyyteen ja liiketoimintaosaamiseen.”

Asiakkaitamme

Klikkaamalla "Hyväksy kaikki evästeet", suostut evästeiden tallentamiseen laitteellasi sivuston käytön parantamiseksi, käytön analysoimiseksi sekä markkinointimme tehostamiseksi. Lue lisää evästepolitiikastamme.