Diarium tehokäytössä

Toimintakeitaan toimitusjohtaja, toimintaterapeutti Jaana Hattunen kertoo, että talossa otetaan Diariumista kaikki irti. ”Meidän edellinen potilastietojärjestelmämme tuntui kömpelöltä. Diariumiin olemme todella tyytyväisiä. Meillä itsellä on lyhyt organisaatio ja nopea toimintatapa. Samaa voi sanoa Diariumista. Nopeimmillaan olemme antaneet kehitysehdotuksen aamupäivällä, ja jo iltapäivällä se on käytössä.”Toimintakeitaan toimintaterapeutit liikkuvat paljon. Toimisto pystytetään milloin minnekin parkkipaikalle, ja tehdään kirjaukset siellä. Onpa kirjauksia metsäterapian yhteydessä tehty metsässäkin.Jaana Hattunen itse tykkää kauniina kevätpäivänä avata koneen Helsingin Vuosaaressa meren rannalla sijaitsevan kahvila-ravintolan terassilla, ja tehdä parin tunnin ajan toimistotöitä siellä. On tosi tärkeä voida hoitaa töitä mobiilisti missä tahansa.”Paperikalenteria meillä ei ole ollut käytössä enää vuosiin. Terapiatyötä ohjaavat dokumentit ja palvelukuvaukset ovat kaikki Diariumissa. Skannaamme kaikki kuntoutussuunnitelmat ja Kelan päätökset asiakkaan tietoihin. Terapeuteilla ei ole papereita mukanaan. Jos asiakkaan toimintaympäristössä pitää jotain tarkentaa, tiedot löytyvät Diariumista.”Palveluita useilla paikkakunnilla 

Toimintakeitaalla on viisi toimipaikkaa. Yritys perustettiin Jyväskylässä 1994. Hattunen toimi aluksi toiminimellä. Kasvun myötä yritys on laajentunut. Terapeutit kulkivat Keuruulla ja Äänekoskella antamassa terapiaa, kunnes molemmille paikkakunnille perustettiin omat toimipisteet.Joensuun toimipiste avattiin seitsemän vuotta sitten. Helsingin Kamppiin tultiin vuonna 2014, ja vielä sen jälkeen on avattu toimipiste Helsingin Itäkeskuksessa.”Tuotamme myös Attendolle Tohmajärvelle kunnan toimintaterapiapalvelut”, Hattunen kertoo.Asiakkaina on kaikenikäisiä lapsia ja nuoria sekä aikuisia. Hattunen itse on toimintaterapeutti, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja ja esteettömyyskonsultti, joka on opiskellut myös viittomakieltä.Yksi tärkeä asiakasryhmä ovat itsenäistyvät nuoret, joilla on esimerkiksi autismikirjon diagnoosi.”Heidän toiminnanohjaustaitonsa ja arjenhallintansa ei välttämättä ole sillä tasolla, että itsenäinen asuminen ja esimerkiksi asiointi onnistuisi ilman harjoittelua”, Hattunen toteaa.Hän näkee toimintaterapian kentässä alueellisia eroja. Jyväskylän suunnalla on pitkään ollut myönteinen kuntoutuksen ympäristö, kuntoutusta on suunnattu sitä tarvitseville.”Joensuussa sen sijaan seitsemän vuotta sitten kun aloitimme, ei osattu ohjata kuntoutukseen, kun sitä ei ollut niin saatavilla. Nyt tilanne on toisenlainen. Asiakkaalta toiselle ovat välimatkat pitkiä, mutta yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa on sujuvaa ja jokaiseen tupaan ollaan tervetulleita.”Helsingissä lapset käyvät enemmän vastaanotolla ja aikoja toivotaan ilta-aikaan. Lapset eivät ole välttämättä silloin enää virkeitä, päivästä tulee pitkä. Joissain kouluissa toimintaterapeutti on uusi kumppani. Terapian hyödyn nähtyään opettajat ovat tyytyväisiä uuteen toimintatapaan.

Sähköinen viestintäpalvelu käyttöönTällä hetkellä Toimintakeitaalla ei ole nopeita kasvusuunnitelmia. Nykyisiä palveluja kehitetään, ja etäkuntoutusta pyritään saamaan enemmän tarjolle eri asiakaskunnille.”Nytkin meillä on esimerkiksi asiakkaita, joiden on helpompi keskustella videon välityksellä kuin kasvokkain. Asiakas voi näyttää vaikka tabletillaan, miten terapian tavoitteet ovat onnistuneet, onko tiskipöytä tullut siivottua.”Jaanan Hattunen odottaa paljon terveydenhuollon toimijoille tarkoitetusta sähköisestä asiointipalvelusta, Navisec Healthista. Toimintakeitaalla on ollut puhelimen sovellus viestintään asiakkaiden kanssa. Nyt kaivataan uutta tilalle.‍

Tämä artikkeli on osa terapia-alojen toimijoita esittelevää artikkelisarjaa. Artikkelisarjan tuottaa terapia-alojen erikoisohjelmisto Diarium. Harkitaanko teilläkin Diariumin käyttöönottoa? Varaa aika esittelylle täältä.