Alakouluiässä kaksikielisiseksi oppii nopeasti

Jos taustalla ei ole muita pulmia, kahden kielen oppiminen yhtäaikaisesti sujuu ilman suurempia probleemoja, Marja Hyvönen sanoo. puheterapeutti Marja Hyvönen sanoo.

Iso osa hänen asiakkaistaan on lapsia, joilla on vaikeuksia puheen tuottamisessa ja/tai ymmärtämisessä. Osa lapsista on maahanmuuttajalapsia. ”Jos kaksikielisellä on pulmia oman äidinkielensä suhteen, ne näkyvät myös suomen oppimisessa. Heillä on oman äidinkielensä kehittämisen tarve”, Hyvönen toteaa. Suomenkielinen puheterapeutti kuntouttaa kielihäiriöissä suomeksi, mutta ohjaa ensimerkiksi lapsen vanhempia tukemaan lasta arjessa omalla äidinkielellään. Kahden kielen oppiminen yhtä aikaa ei sinänsä ole mikään syy hitaampaan puheen oppimiseen. Aivotason häiriötekijät ovat sitten asia erikseen. Jos sellaisia on, uuden kielen ymmärtäminen, prosessointi ja tuottaminen on hankalaa. Suomessa on seutuja, joilla lapsen äännevirheen korjaamiseen ei puheterapeutille saa aikoja. ”Minun asiakkaistani monilla on isoja ongelmia kielen ymmärtämisessä. Niihin verrattuna äännevirheet ovat ehkä kosmeettisia haittoja”, Hyvönen pohtii.

Yhteistyöstä voimaa ja käytännön hyötyä

Kotkalainen Marja Hyvönen aloitti ammatinharjoittajana vuonna 2014. Sitä ennen hän toimi oppivelvollisuusikäisten lasten ja nuorten puheterapeuttina.

Kesäkuussa 2017 hän perusti osakeyhtiön Puheterapia Marja Hyvönen Oy taloudellisista syistä. Samassa yhteydessä hän aloitti kiinteän yhteistyön Puheen vuoksi Oy:n Susanna Timperin kanssa. Naisilla on yhteiset työtilat Kotkan Eagle-talossa. ”Yhteinen tila on ollut haaveissa jo opiskeluajoista alkaen. Nyt sitten oli aika toteuttaa se”, Marja Hyvönen toteaa. Kun on pitkään tehnyt puheterapeutin työtä yksin, tuntuu luksukselta, kun voi vaihtaa kokemuksia toisen kanssa. ”Meillä on molemmilla liikkuva työ, joka kuormittaa välillä kovasti. Toisen saman alan ammattilaisen kanssa voi jakaa niitä asioita, joista ei voi puhua missään muualla edes yleisellä tasolla”, Hyvönen toteaa. Yhteinen lounashetki kaiken keskellä auttaa jaksamaan omassa työssä. On yhteisisistä tiloista muutakin hyötyä: esimerkiksi yhteisen materiaalin käyttö hyödyttää kumpaakin.

Puheterapiaa lapsen arkiympyröissä

Puheterapiaa annetaan paitsi omissa työtiloissa, myös lapsen kotona, koulussa tai päiväkodissa. ”Monesti on parempi toteuttaa kuntoutusta lapsen tutuissa arkiympäristössä. Siellä näkee, miten asiat toimivat arjessa, ja osaa auttaa monissa asioissa paremmin”, Marja Hyvönen toteaa. Lapsen vireystila on yleensä aamupäivisin parempi, silloin hän jaksaa keskittyä terapiaan. Iltaa kohti mennessä päivän kuormittavuus jo syö lapsen voimia.‍

Tämä artikkeli on osa terapia-alojen toimijoita esittelevää artikkelisarjaa. Artikkelisarjan tuottaa terapia-alojen erikoisohjelmisto Diarium. Harkitaanko teilläkin Diariumin käyttöönottoa? Varaa aika esittelylle täältä.